Iloa ja riemua

Pitkästä aikaa ehdin hakemaan Valtteria hoidosta. Viime aikoina, kun olen jumittanut pitkään töissä ja Valtterin iskä onkin sitten ollut hakuhommissa. No mutta tänään olikin toisin.


Meillä on Valtterin kanssa tapana kävellä kotiin kaikessa rauhassa. Tämä tarkoittaa sitä, että pikkumies kävelee myös, maailmaa katsellen ja tutkaillen. Näin myös tänään. Piti ihan puhelin kaivaa laukusta ja kuvata pojan iloa ja riemua: nimittäin nyt oli poika oppinut miten mukavaa on kävellä vesilätälöissä ja steppailla paikallaan veden roiskuessa ympäriinsä.


Valtteri on niin nopea liikkeissään, etten tietenkään saanut ikuistettua sitä suurinta iloa ja riemua, mutta todistusaineistoa sain kuitenkin.

Ja voehan itku ja surku. En tiedä näkyykö se kuvasta, mutta noi kurikset ovat auttamattoman pienet :( Onpa kumma, kun Valtteri on jo 88cm pitkä ja noi kuitenkin "vain" kokoa 86cm.

Ostoslistallemme on siis uudet 92cm yksilöt.
Oiskohan jollain nurkissa ylimääräiset, jotka tahtois myydä meille?

Puolitoistavuotias

Tasan 1,5 vuotta sitten hän tuli ilostuttamaan ja rikastuttamaan meidän elämää.

Merkkipäivän kunniaksi päivänsankari sai uudet kumisaappaat. Niillähän piti kovasti tepastella ennen iltapalaa. Ja tämä äiti on hyvin mielissään; eipä olleet siniset niin kuin monet poikien vaatteet, ja kengätkin tuppaa olemaan.

Auto!

Valtteri rakastaa autoja. Isoja ja pieniä.

Punaisia ja keltaisia. Audeja ja Foortteja.
Traktoreita ja kuorma-autoja.

Niistä päästäänkin hienosti aasinsiltana lemppariaiheeseeni lastenvaatteisiin.
Tällä kertaa autoaiheisiin.

Tänään tuli postissa Valtterille odotetut aivan mielettömän suloiset turkoosit housut punaisella kuplavolkkarilla.

Valitettavasti jouduin kuvaamaan housut tylsästi ilman niiden käyttäjää. Valtteri kun oli jo nukkumassa tullessani illalla kotiin.
Mutta miten ihanat nuo housut ovatkaan!
Täytyy ihan mainita, että Valtterin iskäkin tykkäsi. Jopa senkin jälkeen,
kun olin maininnut niiden hinnan.

Housuista suuri kiitos Pimpamin Petralle ♥

Hupsansaa!

Onpa hieman jäänyt taas tämä päivitys. Noloa.

Meillä on ollut pientä sairastupaa: Valtteri sai päivähoidosta vatsataudin, sitten se tarttui muhun ja viimeisenä sitten mieheen, joka onneksi säästyi niiltä pahimmilta olotiloilta. Mutta on tuo sairastaminen kauheeta kateltavaa tuollaisella pienellä, oli se tauti sitten pieni tai suuri.

Tämä mamma kävi muutes just tuossa sairastamisen lomassa Tallinnassakin. Teoriassa ainakin. Olin siis ihan oikeesti Baltic Princessillä ja pyhä tarkoitus oli päästä aamulla maihin, mutta tuo ihana vatsatauti sotki kuviot. No mukavaahan se oli laivassa sairastaa ja jättää kaikki laivan viihdeosaston jutut väliin; ei trubaduuria, ei buffetin ihania salaatteja punaviinin kera, ei ei ei... Niin ihana viihderisteily.

Kevätaurinko on tullut esiin! Se kesä taitaa vähitellen lähestyä, ihanaa!
Kevät on saapunut meillä jo jokin aika sitten Valtterin vaatekaappiin, mutta siitä hieman myöhemmin :)



Loppupiristykseksi muutama tilannekuva tuosta meidän pojanviikarista.

Ylläripylläri

Yli viikon sain tätä odottaa. Joka päivä toivoin, että tietystä numerosta soitettaisiin. Tänään odotus sitten palkittiin ja puhelun viesti oli erittäin positiivinen.

Elikkäs sain uuden työpaikan! 6.4. aloitan uusien tuulien alla, uusissa maisemissa, uudet työt.

Haikeaahan sitä on nykyisestä lähteä, siellä on paljon ihania työkavereita ja olenhan siellä miltei viisi vuotta ollutkin.
Mutta mielestäni nyt on aika jatkaa työuraani eteenpäin, jossain muualla.

Laskiaissunnuntain puuhastelua

Aamulla äiti pääsi jumppaan. Edellisestä kerrasta kun oli kulunut jo miltei kaksi viikkoa, oli tunti aikamoista rääkkiä. Poislähtiessä jalkaparat eivät meinanneet totella lainkaan.

Päivän mittaan syötiin myös laskiaispullia

ja käytiin pulkkailemassa.

Tai enemmänkin se oli pulkan kanssa ulkoilua.

Hyvää ystävänpäivää!

Mitä olisimmekaan ilman ystäviä? - Minä en ainakaan yhtään mitään :)

Olen kyllä niin kiitollinen ystävistäni. Vaikken niitä usein näekään enkä ole yhteydessä, silti se ystävyys on ja pysyy.

Paljon halauksia ystävilleni!