Lauantaiaamu

Tällaisiä aamuja ei ole useita. Niitä, jolloin olen yksin hereillä ja saan olla omissa oloissani miesteni vielä jatkaessa uniaan. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, jolloin suunnittelen ja mietin asioita...
ja haaveilen.
Joulukuulle siirrytään jo ensi viikolla ja pyhänä ajatuksena olisi saada edes jotain pientä tehtyä itsekin joululahjoiksi. En ole mitään tietenkään vielä aloittanut, annan katsos kaiken kasaantua lyhyelle aikavälille ja tuskailen sitten ne muutamat päivät. Hyvä idea eikö totta!
Vaikka itse olen iän puolesta siirtynyt jo neljännelle vuosikymmenelle, mua on pyydetty kirjoittamaan joulupukille. Olenhan ikuinen lapsi :)
Viime aikoina olen kyllä useamman euron sijoittanut jo itseeni. Niin, sen voi huomata vaatekaapistani tai kenkähyllystä.

Mutta jos jotain olisi ihan pakko toivoa, niin
ehkä jotain täältä

tai
uusia paloja Nomination-koruuni...



tai olisihan se hienoa juoda aamukahvia näistä
jo kauan ihailemistani Pentikin Vanilja-sarjan kahvikupeista




(Ärrimurri! Olin tämän postauksen kirjoittanut jo kertaalleen ja se katosi :(
Voi miksi olenkaan näin tumpeloinen tämän tietokoneen kanssa...)