Tiedättekö, kun jotain juttua kauheesti haluaa ja sitten kuulee, että ne on niin suosittuja, ettei siinä vaiheessa ole toivoakaan, että itse sellaisen saisi.
Niin kävi mulle, kun ihastuin oisko ollut 2009 tai 2008 meandi-malliston siilihaalareihin. Niin jäi saamatta turkoosit ja beigetkin haalarit.
Ai että kun harmitti!
Voi miten sitä voikaan olla iloinen, vaikka tuo mallisto oli ja meni. Me nimittäin saadaan sellaiset kotiin ensi viikolla!
Ihan uudethan ne ei ole, mutta velour on edelleen pehmeää.
Tättädädää, tällaiset ne ovat!
Niin kävi mulle, kun ihastuin oisko ollut 2009 tai 2008 meandi-malliston siilihaalareihin. Niin jäi saamatta turkoosit ja beigetkin haalarit.
Ai että kun harmitti!
Voi miten sitä voikaan olla iloinen, vaikka tuo mallisto oli ja meni. Me nimittäin saadaan sellaiset kotiin ensi viikolla!
Ihan uudethan ne ei ole, mutta velour on edelleen pehmeää.
Tättädädää, tällaiset ne ovat!
Meidät tunteva saattaa miettiä, että mitäs me noilla haalareilla tehdään. Nehän kun ovat vauvamitoitusta. Hmm, ei mitään, ainakaan vielä.
Mutta oli pakko saada!
Onni on...
omistaa ne kaivatut siilihaalarit.
Mutta oli pakko saada!
Onni on...
omistaa ne kaivatut siilihaalarit.

1 kommentti:
Voi, tykkään kovasti ajatuksesta että teillä on siilihaalarit ja että vieläpä vauvakokoa :D
Lähetä kommentti